torstai 6. lokakuuta 2016

Taide- ja ruokanautintoja


Jätän usein asiat viime tippaan ja näin kävi myös Ateneumissa koko kesän olleen Alice Neelin (1900-1984) näyttelyn kanssa. Pääsimme paikalle vasta viimeisenä viikonloppuna. Onneksi pääsimme, sillä näyttely oli erittäin mielenkiintoinen paitsi taiteellisesti niin myös kulttuurihistoriallisesti. Erityisesti Neelin muotokuvat kertovat kiinnostavaa tarinaa amerikkalaisesta kulttuurielämästä ja siinä vaikuttaneista ihmisistä 1930-luvulta 1980-luvulle. Myös Neelin perheenjäsenet on ikuistettu useisiin tauluihin ja kuviensa kautta Neel kertookin myös omaa ja perheensä elämäntarinaa ja näyttely muodosti eräänlaisen kronologisesti etenevän omaelämäkerrallisen kertomuksen. Neel eli erittäin mielenkiintoisen ja vaiherikkaan elämän, josta ei draamaattisia käänteitä puuttunut.


Muotokuvissaan, jotka usein olivat myös alastonkuvia, Neel kuvasi kohdettaan kaunistelemattomasti, rehellisesti ja joskus myös jopa vähän provokatiivisesti. Hän oli poliittisesti tiedostava taiteilija, joka ei salannut vasemmistosymptioitaan eikä feminismiään. Omaehtoisena ja omaa näkemystään seuraavana taiteilijana hänen ei ollut helppoa saada arvostusta miehisellä taidekentällä kuin vasta viimeisinä vuosinaan. Lopulta sitä kuitenkin tuli ja nykyään häntä pidetään yhtenä merkittävimmistä amerikkalaisista 1900-luvun maalareista.




Taidenäyttelyn jälkeen suuntasimme kauniin syksyisen illan houkuttamina katsastamaan Kauppatorin kupeeseen noussutta Allas Sea Poolia. Emme tosin menneet saunaan ja uimaan, vaan kävimme vain kahvilassa. Olin vähän pettynyt paikkaan. Voisi kuvitella, että keskelle Helsinkiä, noin makeaan paikkaan, saisi pykättyä vähän tasokkaamman paikan. On aika ankeaa juoda olutta muovituopista  ja laskea se likaiselle ja tahmealle pöydälle, jonka ensin raivaa esiin muoviroskan ja astioiden alta. Ei kovin mieltäylentävää, mutta kuvaa aika hyvin suomalaisten (kesä)ravintoloiden tasoa. Ikävä kyllä!



Kauppatorilta suuntasimme Kappelin baarin kautta ravintola Maxilliin, josta olimme varanneet pöydän. Olimme paikassa ekaa kertaa, eikä onneksi tarvinnut toista kertaa illan aikana pettyä. Ruoka oli erinomaista, samoin palvelu. Itse nautin alkupalaksi sinisimpukoita Mariniere ja pääruuaksi paistettuja kampasimpukoita. Molemmat erinomaisia suosittelen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti