maanantai 6. kesäkuuta 2016

Naisten aakkoset: A


Tarukirjasta on lähtöisin hauska haaste, jossa käydään läpi omia suosikkeja kirjallisuuden ja muunkin kulttuurin saralta aakkosjärjestyksessä. Tykkään tehdä kaikenlaisia listoja ja suosikkipostauksia, joten tämä sopii minulle hyvin. Millä aikavälillä haasteen postauksia tulee ulos on vielä hämärän peitossa, mutta tavoitteena olisi päästä maaliin eli ö:hön.

Haasteen ohjeet ovat seuraavat:

Naisten aakkosissa etsitään naisia, joiden etu- tai sukunimi alkaa tietyllä kirjaimella  ensimmäisellä kerralla A:lla. Kysymyksiä on kolme:

1. Kuka on suosikkikirjailijasi?
2. Muutakin kulttuuria on olemassa kuin kirjallisuutta. Kuka nainen joltakin muulta kulttuurin alalta on suosikkejasi?
3. Kaksi vaihtoehtoista kysymystä (voit tietysti vastata molempiin, jos haluat): a) Kehen kulttuurin edustajaan haluaisit tutustua paremmin? b) Kenet suursuosikkisi haluaisit nostaa esille? Tässä myös muut alueet kuin kulttuuri käyvät.

1. Anna Ahmatova tietenkin, joka runoudellaan on uinut jopa tällaisen runonuivan sieluun. Ahmatovan runoissa soi paitsi hänen oma elämänsä niin myös Venäjän historia ja Ahmatovan elämäkerta on yhtä mielenkiintoista luettavaa kuin hänen runoutensa. Sain juuri lahjaksi Anneli Heliön suurtyön Olen äänenne, joka sisältää paitsi Heliön suomentamat Ahmatovan runot että hänen kirjoittamansa elämäkerran. En ole tähän massiiviseen opukseen vielä ehtinyt tarttua, mutta jollain aikataululla siihen aion perusteellisesti tutustua.

Ja tuntuu kuin ihmisen ääni
ei täällä koskaan kajahtaisi
ja kivikautinen tuuli vain
mustia portteja kolkuttaisi.
Ja tuntuu kuin tämän taivaan alla
vain minä olisin jäänyt henkiin,
minähän ensimmäisenä halusin
juoda tappavan viinin.

1917 (Suom. Marja-Leena Mikkola)

2. Adele, joka edellisellä levyllään 21 sai minusta innokkaan fanin. Uusi levy 25 jatkaa edellisen linjaa ja on ollut ahkerassa kuuntelussa. Erityisesti tämä biisi sykähdyttää.

3a. Marianne Alopaeuksen tuotanto kiinnostaa eikä vähiten sen vuoksi, että Elvi Sinervo on suomentanut hänen teoksistaan ainakin Pimeyden Ytimen, joka löytyy kirjahyllystäni.


6 kommenttia:

  1. Minä luen niin vähän runoja, että Ahmatovaankin on jäänyt tutustumatta.
    Kiva, että olet mukana!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä oli sen verran kivs haaste, että oli pakko lähteä mukaan.

      Poista
  2. Pimeyden ydin oli mulle aikanaan ainakin kymmentä elämää suurempi kirja. Toisella lukukerralla en ihan enää samoihin sfääreihin päässyt, mutta siitä huolimatta, se on kyllä yksi niistä kirjoista, joka on mulle erityisen rakas.

    Ostin tuon Ahmatova-järkäleen, mutta ei ole tullut luettua kuin sieltä täältä. Mikkolan suomennokset usein miellyttävät minua enemmän, mutta kaikki kunnia Heliölle mahtavan urakan loppuunsaattamisesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Omppu, onpa mielenkiintoista kuulla, että Pimeyden ydin teki sinuun noin suuren vaikutuksen.
      Minäkin olen vasta selaillut Heliön kirjaa ja liputan myös Mikkolan suomennosten puolesta.

      Poista
  3. Alopaeuksen 'Drabbad av Sverige' (nimeä on vaikea kääntää, Sinervo: 'Ruotsin pauloissa' ei jotain syystä soi samalla tavoin) on suuria suosikkejani, melkeinpä ennustajan kirjoittama. Luin sen aikoinaan suomeksi mutta nyt … jos suinkin ruotsi käy niin suosittelen, alkuperäisellä kielellä! hh

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. hh, kiitos toisesta Alopaeus-suosituksesta. Luulen, että luen sen kuitenkin suomeksi, saan enemmän irti.

      Poista