sunnuntai 26. kesäkuuta 2016

Juhannuksen viimeisinä hetkinä






Täällä vietettiin hyvin rauhallista juhannusta. Keskityttiin oleilemaan. Syötiin hyvin, saunottiin, nautittiin maltillisesti juhannusjuomia, luettiin, seurattiin jalkapalloa, keskusteltiin brexitistä, katsottiin koskettava ja hauska Koskemattomat, siirrettiin elämä terassille, koska ilmat vihdoinkin antoivat mahdollisuuden siihen. Aamupala kasteen raikkaalla terassilla lintujen laulaessa oli parasta.

Juhannuslukemisen suhteen ensin vähän harmittelin, etten ollut ehtinyt käydä kirjastossa etsimässä jotain kiinnostavaa juhannusluettavaa, mutta löysin sitten omasta hyllystäni Marja-Liisa Vartion Kaikki naiset näkevät unia, joka oli yllättävän hyvä. Parasta Vartiota, mitä olen lukenut. Oli ihanaa, kun vihdoin oli aikaa lukea keskeytyksettä pitkiäkin toveja. Nyt Vartio on jo luettu ja aloittelin toista hyllystäni löytynyttä kirjaa: Marianne Alopaeuksen Pimeyden ydintä. Katsotaan miten se lähtee vetämään.

Tässä sunnuntai-illassa parasta on tietoisuus siitä, että huomenna ei tarvitse mennä töihin. Seuraavaksi availen työpaikan ovia vasta elokuun ensimmäisen viikon jälkeen. Oi autuutta!

2 kommenttia:

  1. Muistan sinua haasteella. Marjatta on loihtinut hienon esseehaasteen. Tosin sinä olet lomalainen ja kukaan ei ole sen kiireisempi kuin lomalainen. Lomalainen, joka saa olla jälleen Stadissa.
    http://ullankirjat.blogspot.fi/2016/06/elakoon-essee.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ulla, kiitos haasteesta. En ole varsinainen esseekirjallisuuden lukija, mutta mietin, miten voisin haasteeseen osallistua.
      Lomalainen on kyllä täysin rinnoin nauttinut ja ollut vähän kiireisenäkin :)

      Poista