sunnuntai 17. huhtikuuta 2016

Elämän ruuhkakuukausi








En ole koskaan kokenut eläväni niin sanottuja ruuhkavuosia. Kun lapset olivat pieniä, en ollut tekemässä uraa eikä omakotitalokaan ollut rakenteilla. Elämäni tahti oli sopivan leppoisaa ja sitä se on pääosin vieläkin. Pienen piikin tähän elämäni rauhallisena virtaavaan uomaan tulee tekemään seuraava kuukausi. Toukokuuhun olisi saatava mahtumaan remontti uudessa asunnossa, vanhan asunnon pitäminen myyntikunnossa (jollei sen nyt  sattumalta mene ennen kaupaksi), muutto pakkaamisineen ja purkamisineen, neljän päivän Moskovan matka, viikonloppu Tampereella tyttären vaihto-oppilavuoden tiimoilta ja pojan ylioppilasjuhlien järjestäminen. Näiden lisäksi pitäisi käydä töissä ja yrittää pitää kirjaprojektia vireillä (en halua kirjoittamiseen kovin pitkiä taukoja, sillä uudelleen vauhtiin pääseminen on aina työlästä). Hengästyttää jo etukäteen. Toisaalta kyse on kuitenkin vain kuukauden rutistuksesta, joten uskon, että selviän hengissä :) Hengissä selviämistä edesauttaa huomattavasti se, että suurin osa asioista on mukavia. Tykkään jopa muuttamisesta, kuten olen täällä joskus aiemminkin todennut.

Tänä viikonloppuna on vielä nautiskeltu elämän pienistä iloista kuten kukista olohuoneen pöydällä ja terassikahveista (ja viineistä) Porvoon Vanhalla Raatihuoneen torilla. Ensi viikonloppuna voisi sitten jo aloittaa pakkaamista niiden tavaroiden osalta joita ei enää tässä huushollissa tarvita.

4 kommenttia:

  1. Täyteistä, mutta niin tavattoman ihania asioita kartallasi!! Teillä puhaltavat muutosten raikkaat tuulet. Voimia ja iloa!

    VastaaPoista
  2. Jännittäviä aikoja teillä monella tapaa.
    Tiedän tuon levottomnan tunteen, kun on kahden kodin ja elämän välillä.
    Meillä valtava muutos oli, kun lähdimme isosta omakotitalosta Kainuusta kerrostaloon Kouvolaan - tilava tämäkin - uusiin työpaikkoihin uudelle paikkakunnalle 500 km päähän. Siinä tuli niin paljon muutosta, että olin jonkin aikaa ymmällläni ja jopa halusin muuttaa "takaisin kotiin".

    Jaana, kaikki tulee menemään hyvin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Marjatta, teillä on ollut isoja muutoksia ja uskon, että halusit muuttaa "takaisin kotiin". Minulla oli sama tunne ensimmäisinä Moskovan viikkoinamme. Mietin monta kertaa, mitä ihmettä oikein olimme menneet tekemään. Pikkuhiljaa sitä kuitenkin sopeutui ja arki alkoi rullaamaan.

      Uskon myös minä, että kaikki menee hyvin.

      Poista