perjantai 26. helmikuuta 2016

Engelin kaupunkiin








Mitä sanoa tästä kaupungista, Helsingistä, uudesta elämäntehtävästäni? Pitäisi vastata kyseleviin kirjeisiin. Se on harvaan asuttu ulkosaariston kallioniemi, Itämeren löytämätön helmi, joka on enimmäkseen vaikeakulkuista vuorta. Kun laivat haaksirikkoutuvat sen kiviin, asukkaat eivät juokse ryöstelemään vaan kyytiin poispääsyn toivossa. (Jukka Viikilä: Akvarelleja Engelin kaupungista, 21)

Sain tänään kirjastosta yllälainatun Jukka Viikilän teoksen Akvarelleja Engelin kaupungista. Kuulin kirjasta ensimmäisen kerran Gummeruksen tilaisuudessa viime joulun alla, sen jälkeen olen lukenut kirjasta kirjoitettuja blogiarvioita ja tullut vakuutetuksi, että kyseessä on ns. "minun kirjani".

Luin ensimmäiset sivut kirjasta porvoolaisessa Cafe Cabriolessa (josta kuvat) ja paikan arvokas ilmapiiri saatteli ajatukset mukavasti parin sadan vuoden taakse silloin vielä piskuiseen ja takapajuiseen, ainakin Engelin berliiniläisestä näkökulmasta katsottuna, naapurikaupunkiin. Jo kirjan ensimmäiset sivut lunastivat odotukset ja uskon, että pitkästä aikaa sain luettavakseni kirjan, joka oikeasti on hyvä ja mukaansatempaava.

Helsingistä on sikälikin kiva lukea, että se on meille tällä hetkellä hyvin ajankohtainen aihe muuttohaaveiden vuoksi. Muuttaminen Porvoosta Helsinkiin kummittelee mielessä koko ajan yhä vahvempana ja vähitellen alan uskoa, että se myös tulee tapahtumaan tämän vuoden aikana. Ensimmäinen askel tällä tiellä on jo otettu. Viikonlopun aikana kaksi eri kiintöistövälittäjää tulee arvioimaan kotimme ja kertomaan, minkälaista hintaa siitä olisi mahdollista pyytää. Seuraava askel on sitten kämpän laittaminen myyntiin. Olen myös alkanut tutkimaan kiinteistövälityssivustoista Helsingin tarjontaa yhä tarkemman haravan kanssa ja oikeasti pohtimaan eri asuntojen mahdollista soveltuvuutta meille. Muutamia suosikkejakin on jo löytynyt. Elämme siis jännittäviä aikoja. 


8 kommenttia:

  1. Engelin akvarellit on minullakin listalla. Kuvasi istuvat hyvin tunnelmaan, jota itsekin odotan kirjalta. Tsemppiä muuttoon, se on jännittävää ja työteliästä aikaa, ei pääse apatia yllättämään :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Leena/Donna Mobile, kiitos.

      Olen sen verran levoton sielu, että pidän muuttamisesta. Siksi se ei rassaa, vaikka myönnän kyllä sen raskauden.

      Poista
  2. Luen parhaillaan samaa kirjaa, tavallista hitaammin ja viipyillen. Paljon on Helsinki noista ajoista kasvanut, mutta Engelin suunnittelemat rakennukset ovat edelleen arvossaan.

    Onnistuneita muuttosuunnitelmia, Helsingistä löytyy paljon vaihtoehtoja. Helsinki on kaupunki, jossa olen opiskellut ja asunut ainakin 20 vuotta, eri puolilla. Ehkä mieluisin paikka on ollut Väinämöisenkatu Töölössä.

    Muutto lähestyy meilläkin. Olemme asuneet kaksi vuotta kerrostalossa keskikaupungilla, mutta tämä ei ole sitä, mitä asumisessa pidämme tärkeänä. Muutamme takaisin rivitaloon ja lähelle luontoa. Meillä muuttoon vaikuttanee viime kevään tulipalo, jossa paloi koko yläkerran koti. Oma kotimme säilyi, mutta jotakin pelkoa tilanteesta jäi.

    Hyvää viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viikilän kirja vaikuttaa tällä hetkellä olevan hyvin suosittu.

      Ai, teilläkin muuttosuunnitelmia. Meillä on vähän päinvastaiset muuttosuunnat, me mielimme kaupunkiin ja te sieltä pois. Tosin, emme mekään ihan kantakaupunkiin muuta ihan siitä syystä, että meillä ei ole siihen varaa. ¤ huoneen ja keittiön perheasuntoa ei Helsingin kantakaupungista saa järkevillä hinnoilla.

      Ai kauhea tuo tulipalo! Oli varmaan pelottavaa! Olen itsekin pienenä herännyt siihen, että ikkunan takana koputetaan, että talo palaa, tulkaa ulos. Vaikk se silloin tuntui jännittävältä olen aikuisena huomannut, että jonkin varovaisuuden ja pelon se minuun jätti.

      Poista
  3. Odotan itse innolla, että Engelin kaupunki astuu eteeni ja sitten luen sen, uskon että ihastun monien muiden tavalla. Kirjaähkyssäni en voi kuitenkaan kuvitella, että lähtisin sitä varta vasten hankkimaan, vaan odotan.
    Onnea kodinetsintään. Itse haaveilen samasta, Helsinkiin muutosta, mutta meillä on vähän eri strategia, ie ensin täytyy löytyä se uusi koti kantakaupungista ja sitten vasta alamme toimimaan. Etsimme periaatteessa loppuelämän kotia ja mielellään sellaista, jonka hinta ei alkaisi ykkösellä :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä sain Viikilän kirjan varauksena kirjastosta ja se on luettava nopeasti, sillä seuraavat varaajat hengittävät jo niskan takana.

      Onneakin kodinetsinnässä tarvitaan, sitä, että se oikea tulee eteen oikealla hetkellä. Me emme vielä ole etsimässä loppuelämän kotia, vaikka niin alunperin oli tarkoitus. Vaikka lapset lähtökuopissa ovatkin, niin tarvitsemme vielä ainakin muutaman vuoden ajan sen verran suurempaa asuntoa, että kantakaupunkiin muuttaminen on meille taloudellisesti mahdotonta Helsingin hintatason vuoksi. Niinpä sijoitumme johonkin kantakaupungin liepeille, mahdollisimman lähelle ja siitä ehkä hilaamme itsemme joskus ihan ytimeen saakka.

      Poista
  4. Minä rakastin tuota kirjaa, kieltä ja tunnelmaa. Vai että suuntana Helsinki, mukavaa. Se olisi sellainen suunta, johon itsekin voisin, mutta ei nyt vielä. Ehkä joskus. Onnea asunnon myyntiin ja uuden kodin löytämiseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjailijatar, sen perusteella mitä nyt olen kirjasta lukenut voin sanoa, että minäkin rakastan sitä.

      Kiitos, onneakin tarvitaan :)

      Poista