torstai 21. tammikuuta 2016

Sairasvuoteelta ja Antautumisesta


Sairasvuoteelta päivää! Lähdin eilen töistä kesken päivän järkyttävän päänsäryn vuoksi. Kotiin päästyä linnottauduin sänkyyn, jossa vietin loppuillan. Kuume nousi 39 asteeseen ja luulin tekeväni kuolemaa. Kysehän ei ole kuin tavallisesta flunssasta, mutta itselleni tilanne on outo, sillä viime vuosina olen ollut tosi harvoin sairaana. En edes muista, koska viimeksi olisin ollut kuumeessa, ainakaan noin korkeassa. Tänään olo on jo vähän parempi, mutta vällyjen alta nousijaksi minusta ei vielä ole.Yritän nyt tankata lepoa ja vitamiineja, jotta täältä taas noustaan entistä ehompana.


Sitten muutama sana  Anja Snellmanin Antautumisesta (WSOY). Törmäsin kirjaan Assyriologin lifestyle-blogissa ja kiinnostuin. En ole viime vuosina juurikaan Snellmania lukenut, mutta  Antautumisen omaelämäkerrallisuus herätti kiinnostuksen. Kirja on kipeän omakohtainen tarina siitä, mitä on olla lapsuudestaan asti erilainen, syrjässä, outo, kummeksuttu, friikki, niuho ja paljon muuta vastaavaa. Näitä ja kymmeniä muita samantyyppisiä määrittelyjä Snellman on saanut osakseen lapsuudestaan saakka. Lopulta hän löytää näille häntä määrittäneille sanoille yhteisen tekijän. Hän tajuaa olevansa erityisherkkä, ja tämä tieto auttaa häntä paremmin ymmärtämään itseään ja tapaansa olla maailmassa.

Luin kirjan todella nopeasti, suorastaan ahmien. Välillä tuntui, että luin itsestäni, sillä niin hyvin Snellmanin kuvaamat ominaisuudet ja toimintatavat muistuttavat omiani:

Kaiken minkä teet, tee kauniisti. Nautin kun asiat olivat järjestyksessä, värit harmoniassa, päivän toimet suunniteltuina, viikon työtehtävät tiedossa. (s.211)

Tai tämä:

KOTIINPALAMISEN KAUHEUSPoissaoloni aikana kaikki oli mullistunut, mikään ei ollut enää minun järjestämääni, siivoamaani, paikoillaan. Ja asioiden teloillaanolo oli minulle yhtä kuin turva, olemisen tuki ja helpotus. (s.247)

Samanlaisesta matkan jälkeisestä angstista kärsin itse. En myöskään voi lähteä matkalle siivoamatta ensin koko taloa. En vaan voi nauttia matkasta, jos tiedän, että kotiin tullessa sotku on vastassa.

Löydän itsestäni järjestyksen kaipuun ohella myös muita erityisherkille ominaisia piirteitä, kuten esimerkiksi sosiaalisten tilanteiden kuormittavuus, isojen massatapahtumien välttely, tarve saada olla yksin ainakin joku hetki päivästä, "allergisuus" väkivaltaviihteelle, miksei myös älyttömälle kohellusviihteelle, "kaavoihin kangistuminen" (Mies ei voi ymmärtää, miksi haluan iltateen kanssa syödä aina samanlaista leipää). En tiedä, olenko erityisherkkä, sillä en ole tehnyt mitään testejä. En tiedä muuttaisiko se elämää, vaikka tietäisinkin. Olen tällainen ja tähän ikään mennessä sen on myös oppinut ymmärtämään. Oli kuitenkin jotenkin helpottavaa lukea, että meitä, "syntymässä säikähtäneitä" on muitakin. (Nyt myös kirjailija Anna-Leena Härkönen on avautunut samasta aiheesta blogissaan). Kun Snellman lisäksi kirjoittaa tavattoman kauniisti ja punnitusti, oli Antautuminen erinomainen lukukokemus. Suosittelen lämpimästi.

6 kommenttia:

  1. Löysinkin uuden blogisi! Minulla Snellmanin kirja odottaa lukemista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva Ulla, että löysit!
      Antoisia lukuhetkiä S:n parissa.

      Poista
  2. Voi sinua, pikaista paranemista toivottelen täältä! Itsekään en muista, koska olisi ollut kuumeessa, siitä on monia vuosia.
    Tuosta Snellmanin kirjasta puhutaan paljon ja silti se ei nyt jostain syystä kiinnosta minua, vaikka olen lukenut melkein kaikki hänen kirjansa. Minäkin tunnistin tuosta itselleni tuttuja piirteitä, mutta jotenkin haluan vain ajatella, että minä olen minä, enkä halua tulla määritellyksi mitenkään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kirjalijatar! Nyt tuntuu jo vähän paremmalta :)

      Samaa mietin, että en tarvitse itselleni mitää määrittelyä ja siksi en ole kyseistä testiä tehnyt. Oli silti virkistävää lukea Snellmanin tarina tämän näkökulman kautta.

      Poista
  3. Antautuminen vaikuttaa kiinnostavalta, vaikka välillä tuntui, että erityisherkkyydestä puhuttiin jo ihan liikaa. Nyt, kun kovin kohina on tainnut laantua, voisi olla hyvä aika tarttua Snellmanin kirjaan. Pikaista paranemista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jonna, totta, monet tällaiset "muotitermit" alkavat ärsyttää, kun niitä tulee joka tuutista. Puollan siitä huolimatta S:n kirjaa, koska sillä on myös kirjalliset ansionsa.

      Kiitos, eiköhän tämä olo tästä ala pikkuhiljaa tokenemaan. Jos nyt vielä viikonlopun malttaisi ottaa ihan rauhassa :)

      Poista